Kaikki hurja, kaikki hyvä, uusi aika lähestyvä

kirjoita blogia
jaa sitä pokkana
vastaanota tuotteita
kehu niitä blogissa
laita väleihin kuvia
yksityiskohdista
viltti tuolilla
vesilasi portailla
varpaat pöydällä
mieti mitä järkeä
ole tyytyväinen nuorena
ja sitten odota, odota, odota

puhu ihmissuhteista
istu palaverissa
anna päiden pyöriä
ajatusten hajota
maailma on muualla
peittele sun itkua
onni täällä vaihtelee
kysy: kuka suojelee
mieti sitten rajalla
tääkö on mun tarina?

kerran heräät aamulla
huomaat et oo unessa
et oo pala ohjelmaa
sä voit tehdä mitä vaan
sä oot ainutkertainen
mutta et oo ikuinen

katsot kuvas kohinaa
näet mitä muut ei nää

(Ole Tyytyväinen Nuorena / Kerkko Koskinen Kollektiivi)

Joulukuun aloitus

Näinköhän ehdin kirjoittaa postauksen ennen tämän sunnuntain vaihtumista maanantain puolelle.. Ainakin yritän yritin. Pakko oli päästä jakamaan vähän fiiliksiä viikonlopulta ja tunnelmia näin joulukuun ensimmäisen osalta.

Tiimarissa on nyt halpaa melkein kaikki. -90% lätkää kaikkialla. Mukaan lähti 10 vapaavalintaista joulukorttia, joissa oli valinnanvaraa enemmänkin kuin Seimen lapsen tai Amerikkalaisen Tontun välillä. Ostin myös pienen mustan muistikirjan (semmoinen, johon muumipappa kirjoittaisi muistelmiaan) ja kalenterin vuodelle 2014 (!).

Lauantai oli harvinainen päivä jo siinä mielessä, että tein aamulla vain neljän ja puolen tunnin työvuoron ja olin VAPAA. Siis, lauantain työvuorot on koko vuoden aikana olleet yleensä 18, ainakin 17 asti kestäviä. Kovin oli laiton olo leimata itsensä ulos jo iltapäiväkahden aikaan ja tehdä muutamat ostokset siinä muiden lauantaishoppailijoiden seassa ennen bussin tuloa.
  Kotona vetäisin jauhelihakastikkeen jämät & pastan kitusiin ja aloin päikkäreille aikomuksena levätä vain hetken. No, lepo venähti ja kiirushan siinä tuli seuraavan lähdön kanssa. Meidän soluporukalla oli nimittäin nuortenillan juontovastuu ja sovittiin kokoontuvamme tuntia aiemmin paikan päällä. Ihan ei tämä tyttö siihen 18.00 ehtinyt, unien lisäksi kiitän vaatekriiseilyä ja yleistä viimetinganmeininkiä. Onneksi ovet avautuivat mulle vielä 10 yli 18, ja alettiin virittää tunnelmaa oikealle taajuudelle.

Vaikka ulkona pakkanen senku kiristyi ja lumikinokset kasvoivat uhkaavasti, niin sisällä meillä oli lämmintä ja kiireetöntä. Erittäinkin onnistunut ilta siis, ja meidän juontamiset menivät niinkuin pitikin -muistilapun ja vesipullon häviämistä h-hetkellä en ollut suunnitellut, mut joku toinen vissiin päätti toisin. Meni silti hyvin, ellei paremmin, ilman mokomia. Oikeat sanat vaan tulivat hetkessä niin vahvasti, ettei siinä voinut ajatella kuin että näinhän tän höpötyksen pitikin mennä. Let God ja sillee!

Lauantait ja nuortenillat ovat vaan jotain parasta, mutta niin oli tämäkin päivä. Aamulla lähdin kävelylle vailla päämäärää, suunnistin lopulta satamaan, vänärille ja sieltä Haapaniemelle yhtä tuttua moikkaamaan. Osittain auraamattomat tiet tekivät tuosta sunnuntaikävelystä astetta fyysisemmän suorituksen, kun sai väistellä kinoksia ja toivoa pysyvänsä jaloillaan. Mutta ei paljon haitannut, kun olo oli niin kovin hyvä. Katselin lumista Kuopiota ja muistelin kesän yöuintia vänärillä. Muistelin loppukesää, kun tivoli tuli kaupunkiin ja käytiin maailmanpyörässä. Muistelin päivää pikkuisten kanssa, johon kuului tuoreet mansikat, leikkipuisto ja sorsien ihmettely. Niin monta paikkaa, joihin kytkeytyy mahtavia hetkiä. Eniten hymyä aiheutti silti talvinen hetki itsessään, rakkaus kaikkea kohtaan ja kiitollisuus kaikesta. Wau!

Lunta maassa

Nyt talven voisi sanoa tulleen. Lumi on viipynyt maassa jo pidempään kuin päivän eikä lämpömittari näytä nousevan enää nollaan tai sen yli. Siispä miinusasteilla mennään seuraavat pari kuukautta (Ellei Suomen talvi-ilmasto viilaa silmään ja päätä vaihtaa lumimaiseman likaiseen loskaan. Ei yllättäisi.)
Aiemmin julistin taisteluni kaamosta vastaan. Mukava marraskuu. Siihen tarvitaan:

• hyvää seuraa
• lempiruokia (tortillat toimii aina)
• muotilehtien selailua
• kynttilöitä
• omannäköinen koti, jossa on lämmintä ja mukavaa
• ulkoilua auringonvalon aikaan
• kirjoja, jotka laittaa pohtimaan syvällisiä
• muutamat vitamiinit naamaan aamuisin (multitabsia ja kalkkia)
• jotain, mitä odottaa (tuparit, synttärit, vapaapäivä, veronpalautukset.. you name it.)

Your Facen takki / kirppis, huivi / H&M, farkut / Sisters Point, laukku / kirppis

Tärkeimmäksi nostaisin kuitenkin oman ajan hankkimisen, että on ylipäänsä mahdollista toteuttaa ylläolevia juttuja. Hetkiä, jolloin aikataulun määre on sitten kun huvittaa. Hetkiä, jolloin pyykin pesun sijaan voi jumittaa Pinterestissa ja syödä samalla maitorahkaa a.k.a fitnessruokaa sokerisen vaahterasiirapin kanssa. Jos marraskuu (tai pahimmassa tapauksessa joulukuu) menee suorittamiseksi, ei voi olla mukavaa.

Arvoitus. Mikä allaolevista ei kuulu joukkoon?

Ostin aseita kylmyyttä vastaan. Joo, kaikki lämmittää mut mites tuo keskimmäinen raitasydeemi? Paita oli ilmeisesti sovituksen jälkeen hylätty talvitakkien keskelle, ja eihän siinä voinut kuin pysähtyä ihmettelemään.. Päätin sovittaa vaatetta tylsyyksissäni, ja liituraitapaitis näyttikin paremmalle kuin odotin. Alennettu hinta 10e, kaupat tuli. 

  Kompensoin heräteostosta kahdella muulla hankinnalla. Pörröneuletta olin ihastellut aiemminkin ja H&M Dividedin neule on täysin ihastelun arvoinen. Superlämmin! Neulepantakin oli ostettava, sillä entinen hävisi ajat sitten muutossa eikä ikinä löytynyt. No nyt on uusi eikä pakkanen pelota.

Helmeilyä

Välillä unohdan kokonaan tuon Lindexistä ostamani topin olemassaolon. Lähtökohtaisesti melko mitäänsanomaton vaatekappale, mutta helmikaulus tekee perusvaatteellekin kummia. Muinoin heräteostoksena löytynyt paita löysi tiensä kassalle juuri tuon kaulusyksityiskohdan takia. Nopeasti. Helmet istuivat muhkean neuleen pariksi sen verran kivasti, että veikkaan tälle yhdistelmälle käyttöä jatkossakin.

 Väsynyttä naamaa sitä vastoin en veikkaa jatkoon...

Neule/Gina Tricot, farkut/Cubus, kengät/Dinsko

Harmaa tiistai

Tässäpä eilinen tiivistettynä. Särkee sydäntä jakaa näin huonolaatuisia kuvia, kaikki paitsi viimeinen on otettu kännykällä. Kyllähän tuo ylläolevakin näyttäis olevan yhtä raetta, vaikka mun kamera ottaa yleensä ihan suhteellisen tarkkoja kuvia (eläkeiästä huolimatta). Salaa alan haaveilla kuitenkin ihan kunnon järkkäristä / puolikkaasta.
  Päivällä lähdettiin extempore kahveille Houkutukseen Tuulin kanssa. Mä otin hunajakakkua, jota jokaisen pitäis maistaa. Ulospäin kakku näyttää kuivalle maustekakkuköntälle, mut maku oli erittäinkin hyvä. Kahvittelun voimalla jaksoin vääntäytyä töihin palaveriin, jonne minä ja moni muu luultiin tulevamme tunniksi. No, ei ihan. Reilut pari tuntiahan siellä vierähti.. Toisaalta, vuoden aikana yhteisiä palavereja on ollut sen verran vähän että ehkä paikkojen puutuminen olikin ihan oikeutettua. Tapahtuneen jälkeen ruokaostoksia ja takaisin kaupunkiin.
Illalla pidettiin soluiltiin meiän tyttöryhmän kanssa, tällä kertaa Annilla. Pienryhmät on kyllä mahti keksintö, se tuli todettua jälleen kerran. :)

Päivän vaatetus ei tarkoituksella noudata tän postauksen otsikkoa. Mukavuusvaatteeni sattuvat nyt olemaan harmaita väriltään. Valitsin tuon Zalandolta tilatun Nu(tähän väliin se hieno "u", jota en osaa tehdä)mphin collegemekon ja pariksi Pielaveden Perukoilta mukaan nyysityt villasukat. Noi on ihan ykköset varrellisten kenkien kanssa, ei paljon märkä asfaltti harmita kun jalat pysyy kuivana ja lämpimänä!

Meil on yhteys poikki, ei näy Rihannaa

Maanantai jälleen. Puolen tunnin päästä on töihin lähtö, mutta sitä ennen ehtii postaamaan mainiosti.

Rehellinen screenshot instagramin kätköistä löytyneestä tsemppauskuvasta

  Otsikko on lainaus PMMP:n "Jeesus ei tule oletko valmis" kappaleesta, jonka löysin taas uudestaan viikonloppuna. Ainakin itselleni tuo on tosi puhutteleva biisi, pysäyttää aika tehokkaasti miettimään nykymaailmaa -meille jaellaan avokädellä paineita ulkonäöstä, menestyksestä, jopa oikeanlaisesta lapsuudesta. Biisin lopussa puhutaan epäonnistumisen olevan kapinaa tätä yhteiskuntaa vastaan, mikä paradoksisuudessaan kuulostaa kovin hyvälle ja tuoreelle ajatukselle. Mokaaminen on ihan ok, elämä jatkuu kaikesta huolimatta!

Paranna maailmaa postauksen aloituskappaleen verran, check! (tähän tää mun kirjoittelu näköjään aina menee). Sitten muihin aiheisiin (tohon kohtaan voi halutessaan kuvitella uutistenlukijaäänen).
  Viime viikossani oli työ- ja vapaapäiviä vuoronperään. Jälkimmäisiin sisältyi 8 euron kirpparitakkilöytö (samanlaista takkia olin ihastellut huuto.netissä joku aika sitten, mutta satasta hipovan lähtöhinnan takia huudot jäi huutamatta), päivä Hennan ja Tuulin kanssa Vuorelassa (oli pullatalkoot, vaahtokarkkikaakaot ja sitä kuuluisaa maailmanparannusta) sekä yökyläily äidin luona, piiitkästä aikaa. 

Pitkästä aikaa -fiilis oli myös lauantaina, kun näin kavereita Pieliksen ruksalta. Mentiin illallistamaan kiinalaiseen, alla todistusaineistoa. Sen jälkeen jatkettiin Roosan kanssa niiden mahtavalla pakulla (as known as SIKAOSASTO) Pielavedelle. 

tosi cool yhteiskuva, sisältää mökö-miikan ja Annin, jota herkän potretin ottaminen näyttäis kiinnostavan vielä mökö-miikaakin enemmän. Roosalla sentään on kaikki ok. :D

Sichuan-kanaaaaa, nam!

Nolot tyytyy pelkkään pääruokaan. Hoidettiin homma Roosan ja Jarnon kanssa kotiin tilaamalla jälkkäriks friteerattuja banaaneja. Mahottoman hyvää (ja täyttävää) oli!

Kotona käyminen on nykyisin kunnon hemmottelua, sen verran vähän tulee töiden takia Pieliksessä käytyä. Oikeastaan tän pikareissun syy oli vähän synkempi, sillä sunnuntaina vietettiin isäpuolen vanhempien hautajaisia. Ei elämän arvaamattomuudesta turhaan jankta. Vielä viikko takaperin ns. "2.mummoni" oli tokaissut "osaavansa käyttää kaukosäädintä tähän ikään ehtineenä" ja miettinyt mitä virsiä hänen miehensä muistoksi tulisi kirkossa laulaa -lopulta molemmat lähtivät tästä maailmasta yhteisen urkumelodian säestäminä.

Tätä tää elämä on, kaikessa karuudessaan, mutta myös kauneudessaan. Kirjoitin aiheesta jo viime keväänä, mutta muistutan nyt asiasta uudestaan: Eläkää elämää siten, että keskitytte niihin oikeesti tärkeisiin asioihin. Elämä ei ala huomenna tai kymmenen vuoden sisällä tai sitten kun olette lempiammatissanne. Elämä on juuri tässä.

Palataan :)

Swam into the deep blue sea

Thieves Like Us - Never Known Love

Tää biisi sopii mainiosti tähän vuodenaikaan. Kappaleessa on verkkaisesti etenevä tempo ja tuommoinen kaihoisan pohdiskeleva tunnelma. Marraskuu tuntuu ihan samalta. Haikaillaan alkusyksyä, jotkut ehkä vielä kesää. Iltaisin kaupungilla kävellessä kadut ovat tyhjiä, sillä ihmiset ovat paenneet pimeyttä, kylmää ja kosteutta pikku kotiensa sisuksiin.
   Pimeä vuodenaika pistää syvälliseksi ja huomaan omalla kohdallani pohtivani kaikenlaista. Mietin teekutsun esittänyttä naapuriani ja vaatteiden viemistä kirpputorille. Sitä, miten olla rohkea käytännössä ja kuinka äidin pyörä on edelleen entisen kämpän pihassa. Jossain syvällä syvällisyydessä jouluvalmistelut odottavat vuoroaan tulla pohdittavaksi. Kohta muttei vielä.

Sukellan vastavirtaan ja täten ilmoitan viettäväni Mukavaa Marraskuuta. Monia huippujuttuja on jo tapahtunut, lisää on tulossa.
Viikonloppuna oltiin Eelimin nuortenporukalla Seinäjoella. Siellä järkättiin h-u-i-k-e-e Amazing Grace -tapahtuma, pääpointtina on Taivaan Isän rakkauden kokeminen yhdessä satojen muiden ihmisten kanssa. Tää oli mun eka kerta ag:ssa (tai S-joella ylipäätään) eikä käynti varmasti jää viimeiseksi. Tapahtumaan oli kyllä panostettu ihan satasella some-mainostusta, oheistuotteita, valoja, tilaisuuksien encounter-videoita, puhujia ja musiikkivastaavia myöten. Ai että! Ei nöyristelyä kun on Herrasta kyse, näin sen pitää mennä ja Seinäjoella se todella tiedetään.

Seinäjoen hellariseurakunnalla oli siis lauantai-iltana aika sillit purkissa -fiilis. 900 mahtu saliin ja joku 1300 pyrki sisälle. tästä voit tarkistaa vielä homman virallisen trailerin.

Viime päivien kuvasaldo on aika minimissä, ellei naamakuvia kavereiden kanssa lasketa. Tässä yksi malliotos, joka on otettu Amandan kanssa bussissa sunnuntain paluumatkalta. Kisses for everyone!

Huomenna ajattelin lenkkeillä ja tehdä kirpparikierroksen (viedä vanhat pois jotta tulee tilaa voin ostaa uusia vaatteita). Loppuviikko meneekin töissä. En malta odottaa tulevia viikkoja, tiedossa on mahdollinen reissu siskon perheen luo ja myöhemmin ensi kuussa solun ja nuorten pikkujoulut. Lisäks mulla on ihmeellinen varmuus siitä, että lähiaikoina tulee tapahtumaan myös jotain muuta. Ei hajuakaan että mitä, mutta aika näyttää.

Ps. Pakko vielä jakaa yks biisi tähän loppuun! Näin tästä unta Seinäjoen omppuhotellissa uinuessamme. Unen tapahtumat itsessään olivat tosi arkisia, mutta tämä kappale soi siellä taustalla ja tunsin oloni hyväksi. Tajusin tässä joku päivä myöhemmin ettei se ollut pelkästään mielikuvituksessa syntynyt kappale vaan Hillsong UNITEDIN Scandal Of Grace..! Se tunne kun kuuntelet tätä ja oot vaan täynnä luottamusta ja rakkautta. Siitäkin huolimatta, että ulkona on märkää ja kadut tyhjiä.